Teuvan talouden tulevaisuuden haasteita

Teuvan taloudenhoito tulee olemaan haasteellista lähivuosina. Vuoden 2009 verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja yhteisövero) perustuessaan pitkälti vuoden 2008 verotuloihin heikkenevät noin 3 - 5 prosenttia muun muassa sen johdosta, että maataloustulo on vähentynyt 15 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2008. Yhteisövero vähenee noin kolmanneksen, valtionosuudet nousevat 5 - 7 prosenttia, mutta vastaavasti nettomenolisäykset lienevät noin 1,9 milj. euroa. Valtionosuus ja verotulot siis pysyvät ennallaan, mutta nettomenot kasvavat lähes 2 milj. euroa. Seurauksena on, että vuoden 2008 yhden miljoonan ylijäämä saattaa muuttua vuoden 2009 tilinpäätöksessä jopa 500 000 euron alijäämäksi. Mikäli aiomme säilyttää kulut ja verotulokertymätulot nykytasolla vuonna 2010, edellyttää se nyt tiedossa olevien ennusteiden pohjalta, että veroprosentin pitäisi olla nykyisen 19,25 prosentin sijaan 20. Vuoden 2010 osalta on lisäksi ennakoitu, että Teuvan työttömyysprosentti nousee tänä vuonna lähes 12 prosenttiin, kun se vuonna 2008 oli noin 5,7 prosenttia. Merkittävin syy on tietenkin Metsä-Botnian sulkeminen sekä Finnforestin sahan lopettaminen, joiden yhteinen työttömyysvaikutus arvioitiin Teuvalla yli 100 työntekijäksi. Tehtaiden lopettamisen vaikutus on arvioitu olevan rahassa noin -500 000 euroa vuonna 2010. Toisaalta on todettava ehkä yllätyksenäkin, että verrattaessa huhtikuun ja kesäkuun lopun työttömyystilastoja Teuvan työttömyysprosentti on kesäkuun lopussa 8,1 prosenttia, eli toiseksi alhaisin koko seutukunnassa. Työttömyys väheni vajaalla prosenttiyksiköllä kahdessa kuukaudessa. Näyttääkin siltä, että pahimmat uhkakuvat työttömyyden rajusta kasvusta Teuvalla eivät toteudu, mikä olisi todella hieno asia myös kuntatalouden tulevaisuuden kannalta.

Kuntatalouden kannalta olisi myös hyvä, että syksyn mittaan saataisiin innovoivia yrityshankkeita Teuvalle, jolloin voitaisiin hyödyntää Kaskisten kaupunkiin päätettyjä rakennemuutosrahoja, jotka ovat päätöksen hengen mukaisesti myös Teuvalle käytettävissä. Rannikko-Suupohjan ja Teuvan yhteinen NBB-hanke etenee tällä hetkellä ripeästi, ja hankkeen kautta pyritään saamaan uutta yrittäjyyttä tai kasvuyrityksiä alueelle. Toivonkin hartaasti, että yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat nyt aktiivisia, nyt on aika toimia ja näyttää, mihin me eteläpohjalaiset yrittäjähenkiset kansalaiset pystymme.

Positiivisia odotuksia työllisyyden ja verotulojen kannalta näen myöskin olevan Suupohjan koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutumisella Teuvalla ja yhteistyökunnissamme. Ohjelma käsittää logistiset järjestelmät/metallin, bio- ja elintarvikealan, living business - kalusteet ja asumisen, digitaalisen osaamisen soveltamisen (koulutus- ja liiketoiminta) sekä uudistuvat seutupalvelut ja pilotit. On huomattava, että kyseiset alat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteistyöalueellamme yli 4500 henkeä.

Verotulojen kasvu tai nykytasollakin säilyminen on tärkeätä, koska Teuvan kunnan tulee varautua noin 15 - 20 milj. euron investointeihin tulevaisuudessa. Näitä ovat koulukeskuksen peruskorjaus, hammashuollon ja neuvolan tilojen sekä dementiakodin investointi sekä mahdollinen uimahallin saneeraus kuntosalitoimintoineen ym. Runsaan puoli vuotta toiminut valtuustomme saa nyt elokuun loppupuolella päätettäväkseen koulukeskuksen peruskorjaus- ja saneerausinvestointiin liittyvän kouluverkkouudistuksen. Viranhaltijoiden ja luottamusmiesten hyvän yhteistyön tuloksena olemme saaneet saneeraushankkeen ykkösvaiheen Länsi-Suomen lääninhallituksen listalle vuosille 2013 - 2014. Lähes kymmenen miljoonan hanke toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ongelmallista hankkeessa on se, että nykyiset yhteiskoulun ja lukion tilat on aikoinaan suunniteltu noin 600 oppilaalle, ja arvioitu oppilasmäärä rakennuskompleksissa vuonna 2015 ilman rakenteellisia uudistuksia olisi vain runsas kolmasosa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja peruskorjaushankkeen valtionosuus saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan pois tai pienenee merkittävästi. On syytä muistaa, että Teuvan kunta on saanut taloutensa kuntoon osittain siten, että suuria julkisia investointeja ei ole viime vuosina tehty.

Yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti suunniteltuja ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi: viiden kilometrin säteellä sijaitsevat koulut tai kaikki koulut koulukeskukseen. Esi-, erityis-, 1-6 luokkien opetus sekä yhteiskoulun ja lukion toiminnat olisivat kaikki samassa rakennuskompleksissa siten, että mm. opettajien yhteiskäyttö kaikilla asteilla olisi mahdollisimman saumatonta ja toimivaa. Luokat olisivat pääsääntöisesti 15-20 oppilaan ryhmiä, kaikilla kouluasteilla olisi omat piha-alueet ja opettajainhuone olisi yhteinen. Lukion ja yhteiskoulun oppilaat opiskelisivat remontin jälkeen nykyisessä lukiorakennuksessa. Oppilaat siirtyisivät uusiin tiloihin aikaisintaan vuonna 2015 eli tänä vuonna aloittaneet ykköset siirtyisivät 2015 peruskorjattuun koulukeskukseen. Kyseisen investoinnin joudumme joka tapauksessa toteuttamaan, päättäjät ratkaisevat, maksammeko lainaa vielä vuonna 2030, vai voidaanko se toiminnallisilla ratkaisuilla ja säästöillä saada hyvinkin nopeasti kunnan kannalta tasapainoon. Päättäjiltä vaaditaan nyt todella ennakkoluulotonta ja tulevaisuuteen tähtäävää ratkaisukykyä, asian valmistelu on ollut erittäin perusteellista, ja kaikki pedagogiset ja taloudelliset näkökulmat on otettu huomioon.