perjantai 10. joulukuuta 2010

Kelpo-työryhmä tehnyt Teuvalla hyvää valmistelevaa työtä erityisen tuen ja oppilashuollon eteen

Erityistä tukea koskevat sääntömuutokset astuvat voimaan perusopetuksessa 1.1.2011 lukien. Kuntien on tehtävä asianmukaiset opetussuunnitelmat ja päätettävä ne lautakunnissa niin, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2011 lukien. Kelpo-työryhmä on tehnyt Teuvalla valmistavaa työtä opetushallitukselta saadulla kelporahoituksella. Työryhmässä on ollut mukana erityisopettajia, luokanopettajia ja lehtoreita kaikilta perusopetuksen tasoilta. Työryhmä on saanut työnsä päätökseen joulukuun alussa 2010. Työryhmän ehdotukset on käyty läpi yhdessä rehtoreiden kanssa ja ne tulevat ensi vuonna perustettavan opetussuunnitelmatyöryhmän käsittelyyn. Tukitoimenpiteet jakautuvat oppilaan tuen tarpeen mukaan seuraaviin osa-alueisiin:

Yleinen tuki, joka sisältää tukiopetuksen, kodin ja koulun yhteistyön ja poissaolojen seurannan. Työryhmän mukaan tukiopetuksen hyvä toteutus edellyttää mm. lukujärjestyksen antamaa mahdollisuutta jatkuvalle tukiopetukselle, oppilaiden vaihtumista tarpeen mukaan. Läksykerhot ym. uudetkin keinot otetaan käyttöön. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, ”vartit”, tapaamiset, puhelut, reissuvihot, sähköiset reissuvihot, joissa olisi hyvä päästä yhden ohjelman käyttöön esim. Wilma, joka olisi käytössä sivukouluillakin. Muita yhteistyömuotoja ovat retket, myyjäiset, kirppikset, VaSu – keskustelut, lauantaityöpäivänä vanhemmat koululla (avoimet ovet), juhlat. Vanhemmat toimivat huoltajina, toimitsijoina ja kuljettajina. Työryhmä ehdottaa vanhempainyhdistyksiä johtokuntien tilalle.

Poissaolojen seurannassa ehdotetaan palattavaksi askel taaksepäin. Luokanopettaja tai -valvoja kerää poissaolon esim. päiväkirjaansa ja siirtää tiedon lukukauden lopuksi oppilaskorttiin. Wilmaa tai Helmeä käyttävät koulut saavat raportin suoraan ohjelmasta. Kunnassa pitäisi olla yhteiset toimintaohjeet ongelmatilanteissa (esim. oppilaalla paljon luvattomia poissaoloja).

Tehostettu tuki on seuraava tuen muoto. Opettaja tekee pedagogisen arvion, kun yleinen tuki ei riitä eli kun oppilaalla on oppimisessaan tai koulunkäynnissään selviä ongelmia. Yhteistyö erityisopettajan kanssa on tärkeää. Oppimissuunnitelman tekevät opettaja ja vanhemmat yhdessä. Mukana voivat olla oppilas sekä erityisopettaja. Oppilashuollon palveluja varten kunnan on tehtävä oma oppilashuollonsuunnitelma, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tehostettuun tukeen kuuluu myös koulukuraattori ja hänen palveluidensa järjestely. Kuraattori kuuluu oppilashuoltotyöryhmään ja on mukana kokouksissa. Kuraattoritoiminnan johdosta työryhmä esittää pohdittavaksi: Miten jalkautetaan kuraattorin palveluja myös alakouluille, joustava käyttö tarpeen mukaan, esittelykierros tärkeä, akuuttitilanteisiin aika, joka varataan tarvittaessa.

Tehostettuun tukeen kuuluu myös osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit sekä avustajien sijoittuminen jaetaan toukokuussa rehtorien kokouksessa. Ennen kokousta kuullaan erityisopettajia. Resurssi jakaantuu niin oppilasmäärän kuin tarpeenkin mukaan (kuinka paljon on oppilaita esim. tehostetussa tuessa ja erityisessä tuessa)? Esikareista tiedon saa erityisopettajalta, joka on tehnyt testit ja koonnut tulokset. Avustajan saamiseen vaikuttaa keskeisesti esim. ryhmäkoko, lausunnot ja se onko ryhmässä mukana esikareita.

Laajin tuen muoto on ns. erityinen tuki. Ensin tehdään pedagoginen selvitys, jonka tekee oppilashuoltoryhmä. Selvityksen tekoa varten rehtori määrää henkilön, joka kerää tarvittavat tiedot luokan- tai aineenopettajalta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta sekä psykologilta ym. Asiantuntijalausunto suositellaan hankittavaksi, vanhempien luvalla. Vanhempia ja oppilasta kuullaan pedagogisessa selvityksessä. Jos on toisistaan poikkeavia näkemyksiä, voidaan pyytää toinen asiantuntijalausunto. Jos pedagogisessa selvityksessä suositellaan erityisen tuen päätöstä, tulee vanhempien allekirjoittaa anomus.

Erityisen tuen päätös jaetaan kahteen osaan: a) Suora erityisen tuen päätös eli pidennetty oppivelvolli-suus ja/tai oppilaalla vamma/sairaus/toiminnanvajaus. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Vaaditaan asiantuntijalausunto, koska tarvitaan tieto, millä perusteella siirretään. b) yksilöllistäminen yhdessä tai useamassa aineessa. Päätöksen tekee rehtori 1-2 oppiaineessa, sivistystoimenjohtaja useammissa. Jos tuen tarve loppuu tai siihen tulee jokin muutos, tehdään uusi kirjallinen päätös, jossa oppilas siirretään tehostettuun tukee tai yleiseen tukeen. Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 7. siirtyessä tai kun tulee jokin muutos tilanteeseen. Erityisen tuen päätösten kiistatilanteissa lautakunta päättää.

Opetuksen järjestämispaikka erityisessä tuessa on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden (entinen EHA) osalta erityisluokalla, mutta tarvittaessa integrointia. Erityisen tuen oppilaiden (esim. kaikki lukuaineet yksilöllistetty) opetus järjestetään joko yleisopetuksessa tai pienluokalla ja tarvittaessa integrointia. Lähikoulussa (esim. omassa kyläkoulussaan) opiskelevan erityisen tuen oppilaan tarvitsema tuki muodostuu avustajasta, erityisopettajan tuesta, suunnatuista resursseista.

Työryhmä on tehnyt hyvät suunnitelmat siitä, miten edetään pidennetyn oppivelvollisuuden määrittelyprosessissa ja päätöksenteossa. Eri asiantuntijoiden käyttö monniammatillisen yhteistyön puitteissa on myös mietitty huolella. Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien (HOJKS) laadintaan on työryhmä tarkasti paneutunut. Kaikista materiaaleista on laadittu kouluille tarkat eriväriset oheistukset mappeja myöten. Työryhmä on toiminut todella esimerkillisesti ja tehokkaasti. Hienoa, että meillä on tällaista ammattitaitoista väkeä työskentelemässä teuvalaisten lasten parhaaksi. Työryhmän materiaali löytyy kunnan nettisivulta www.Teuva.fi/palvelut/koulutus/oppilashuoltokansio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti