Toisen asteen koulutuksen selvitystyö menossa Etelä-Pohjanmaalla

Kunnanjohtaja Veli Nummela otti kesäkuussa esille blogissaan minun nimittämiseni EP-liiton selvitysmieheksi. Nimittämistä on yleisesti pidetty Teuvan kunnalle positiivisena asiana. Kunnanjohtajan asialliseen tekstiin tuli kesäkuun lopussa minuun kohdistuva negatiivinen kommentti anonyyminä. Ilkeämielinen nimetön kommentti jääköön kuitenkin omaan arvoonsa.

Selvitystyö on jatkoa EP-liiton tekemille osaselvityksille, joita ovat tehneet ennen minua Antti Niemi-Aro Suupohjan alueelta kymmenisen vuotta aikaisemmin ja Pekka Rasku Kauhava-Evijärvi- Lappajärvi- alueelta noin vuosi sitten. Olen näin ollen kolmas selvitysmies, toki ensimmäinen, jonka alueena on koko E-P:n alue käsittäen myös ammatillisen koulutuksen. Selvitystyön tavoite ja konteksti on luoda erilaisia vaihtotehtoisia malleja toisen asteen koulutuksen järjestämisestä E-P:n alueella. Sanomattakin on selvää, että työ on erittäin haastava ja raskaskin. Toisaalta koen tämän mielenkiintoisena, olenhan ollut yli 20 vuotta sivistystoimen päävastuualueen johtavana viranhaltijana ja siitä lähes 10 vuotta hoitanut myös lukion rehtorin tehtävää. Suupohjan Ammatti-Instituutin hallituksessa olin kaksi valtuustokautta eli 8 vuotta. Sinä aikana ammatillinen koulutus kunnallistettiin koko Suupohjan alueella ja luotiin nykyinen organisaatio, joka on hyvin toimiva ja taloudellinen kokonaisuus Suupohjassa. Suupohjan pääsy Seinäjoen ammattikorkeakouluun turvattiin myös sinä aikana. EP:n virtuaalilukiohankkeen vetäjänä ja yhtenä kehittäjänä minulla on ollut näköalapaikka virtuaali- ja verkko-opetuksen kehittämisessä E-P:n alueella ja valtakunnallisesti.

Selvitystyö on nyt erittäin haastava kuntien kannalta siksi, että koko Euroopassa vallitsee nyt talouden epävarmuus, joka vaikuttaa myös Suomeen ja Suupohjan alueelle halusimmepa sitä tai ei. Valtiolla on noin seitsemän miljardin vaje rahoituksessa ja kyseessä olevaa toisen asteen koulutuksen rahoitusta ollaan supistamassa hallitusohjelman mukaan lukiokoulutuksen osalta noin 30 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa sitä, että pienet lukiot ovat todella suuressa vaaravyöhykkeessä lähitulevaisuudessa. Mikäli pienen lukion etu poistuu, merkitsee se lähes 200000 euron vähennystä Teuvan lukion valtionosuuteen, joka on jo nyt vähentynyt opiskelijamäärän rajun laskun vuoksi 350-400 tuhatta euroa. Kustannuksia ei tietenkään voida samaa tahtia pudottaa, eikä ole järkevääkään. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen osalta on päätetty viime hallituskaudella (29.12.2009 100766/29), että pienen lukion (alle 200 opiskelijaa) valtionosuus säilyy vuoden 2012 jälkeen, mikäli lukiokoulutus kuntien yhdistymisellä tai koulutuksen järjestämisluvan muutoksella siirtyy osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta. Asetuksen henki on myös, että korotus säilyy isäntäkunta- alueellisen lukiokoulutuksen järjestäjämallilla, ns. filiaalimallilla, mutta ei silloin jos koulutus järjestetään nykymuotoisena tai isäntäkuntamalli- alueellinen lukiokoulutuksen hallintomallilla (lukiokoulutuksen järjestäjälupa ja valtionosuudet säilyy osalliskunnalla). Teuvan lukio ei toki ole suurimmassa vaarassa, koska meillä on vielä lähes 80 opiskelijaa (vuoden 2009 keväällä noin 140), ja lukumäärä näyttää säilyvän tässä tasossa pitkään. Mikäli valtiovalta ei muuta asetusta, ja yksikköhinta muuttuu edellä kerrotulla tavalla, aiheuttaa se merkittävän lukiokoulutuksen lisärahoitustarpeen Teuvan kunnalta ja muilta pieniltä kunnilta. Tiedossa on, että Suupohjan LLKY:n menot kasvavat tänä vuonna Teuvan osalta noin 2 milj. euroa yli budjetin ja tulevat vuodet näyttävät samaa, onko kunnalla varaa silloin budjetoida satoja tuhansia euroja lisäeuroja omaan lukiokoulutukseen. Siinä haaste päättäjille. Vertailuna mainittakoon, että Evijärven kunnan menetys on noin 230 tuhatta euroa ja Lappajärven noin 220 tuhatta euroa (opiskelijoita alle 60). Eli haasteet lukioilla ovat erittäin suuret tulevaisuudessa, jos tämä hallitusohjelman säästötavoite toteutuu. Toki pienen lukion yksikköhinnan lisäkorotusta ei ole vielä päätetty poistaa, ja toivottavasti ei poistetakaan, mutta mistä hallitus ottaa sen 30 miljoonaa euroa, mikä on päätetty kohdistaa lukioverkon supistamiseen ja uudelleen järjestelyyn.

Korostan vielä, että tarkoitukseni on puolustaa Teuvan ja muiden pienten kuntien lukiokoulutusta ja alueellista toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta realiteetit täytyy tiedostaa. Nyt ovat hyvät neuvot todella tarpeen, kun meillä on vielä omissa käsissä tämä kehittäminen ja rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehillä on selvä tavoite keskittää kaikki ammatillinen koulutus maakuntakeskuksiin (ammatillisen koulutuksen kokoamishankkeen raportti Dnro 1/500/2011 s. 13). Ehkä tulevaisuudessa meidän on pakko mennä tähän, mutta mielestäni esim. Suupohjassa yhtenäisin kehittämistavoittein voimme vielä pitkään turvata toisen asteen koulutuksen (yli 1000 opiskelijaa) tekemmällä järkeviä koko ikäluokkaa koskevia päätöksiä, huomioon ottaen opinto-ohjaus, oppilashuollolliset- ja tukitoimenpiteet, yhteisten opettajien käyttö, etä- virtuaali- ja verkko-opetuksen käytön merkittävä lisääminen jne. Opetusministeri Jukka Gustafssonin ensimmäinen linjapuhe korosti hyvin ansiokkaasti tämän alueellisen yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa sekä etä- ja verkko-opetuksen merkittävää lisäämistä. Nyt meiltä alueellisesti vaaditaan kaukonäköisyyttä, miten turvaisimme nuorten koulutuksen Suupohjassa ja koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Tämä ei tarkoita maakuntakeskusvastaisuutta, vaan merkittävää yhteistyötä keskusalueen kanssa, mikä on sanomattakin selvää.

Olen tehnyt jo merkittävän osatyön selvitystyössä käymällä mm. kuntakeskustelut (kunnan-/kaupunginjohtaja, lukion rehtori, sivistysjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja) puolessa tusinassa kunnassa ja kaupungissa Etelä-Pohjanmaalla. Keskustelujen yhteydessä käydään läpi mm. erilaiset isäntäkunta- ja muut yhteistyö- ja verkostomallit alueittain ja kunnittain. Kuntien kannanotot kirjataan tulevaan raporttiin. Laaja poliittinen selvitystyöryhmä, jonka puheenjohtajana on maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapio Liinamaa Kauhavalta, on kokoontunut kerran Seinäjoella. Teetän myös laajan kyselyn lukioiden ja ammatillisten koulujen opiskelijakehityksestä, opiskelijavirroista EP:n alueen sisällä ja alueen ulkopuolle, resursseista, opettajatilanteesta, opettajien eläköitymisestä, investoinneista, sosiaalisen median sekä verkko- ja virtuaaliopetuksen mahdollisuuksista, yhdistelmäopinnoista, ym. Kysely tulee EP:n aueen kaikkien lukioiden ja ammatillisten koulujen rehtoreille vastattavaksi. Minulla on selvitystyössä tukena edellä mainitsemani laaja eri puolueiden poliitikoista, asiantuntijoista ja rehtoreista koostuva selvitystyöryhmä.

Kuntakierrokset teen kaikkiin itsenäisiin kuntiin syys-lokakuun aikana, ja kysely puretaan yhteistyössä EP:n liiton osaavan henkilöstön kanssa loppuvuodesta 2011, väliraportin teemme tammi- helmikuussa 2012 ja raportti pitää olla valmiina 30.6.2012mennessä. Työhön joudun tietenkin käyttämään myös Teuvan kunnan työaikaa omalta ja yhden toimistosihteerin osalta, toki on sovittu, että E-P-liitto korvaa työstä Teuvan kunnalle aiheutuvan lisäkustannuksen. Toivon saavani tukea ja ideoita tässä toisen asteen koulutuksen tulevaisuuden ehkä tärkeimmässä lähiajan haasteessa oman kunnan, Suupohjan ja koko E-P:n alueen osalta. Linnoittautuminen ja "omaan napaan" katsominen ei nyt auta tässä tilanteessa.

Terveisin Erkki Nevanperä, EP-liiton hallituksen yksimielisesti valitsema selvitysmies